”Pienilläkin ilon tunteilla jaksaa jatkaa monta vaikeaa asiakaskohtaamista läpi”: tutkimus sosiaalityöntekijöiden kokemista tunteista lastensuojelun asiakastyössä

Tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalityöntekijöiden kokemia tunteita lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakastyössä. Tarkoituksena oli analysoida heidän kokemuksiaan siitä, minkälaisia tunteita he tunnistavat työssään sekä miten he kohtaavat ja käsittelevät asiakastyössä nousevia tunteita. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui tunnetaitojen, sosiaalityön asiantuntijuuden sekä työhyvinvoinnin käsitteiden kautta. Tutkielma on laadultaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kuuden lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijän kirjoituksista. Aineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä Facebookin sosiaalityön uraverkosto- ja sosiaalityön pohjoinen uraverkostoryhmien kautta keväällä 2020. Kirjoituspyynnössä pyydetään tutkimukseen osallistuvia kirjoittamaan tutkijan valitsemasta aiheesta. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Sosiaalityöntekijät tunnistivat työssään muun muassa ilon, toivon ja onnistumisen tunteita sekä ärtymyksen, vihan, pelon, surun, ahdistuksen ja huolen tunteita. Huomattavaa oli, että suurin osa mainituista tunteista oli negatiivisia. Tunteiden esiintyminen lastensuojelun asiakastyössä koettiin inhimilliseksi ja tunteiden kohtaaminen kuormittavaksi ja väsyttäväksi. Tunteiden nähtiin rakentuvan tilanteittain ja asiakaskohtaisesti. Tunteiden käsittelyssä tärkeimpinä keinoina nähtiin ammatillinen suhtautuminen, erilaiset itsesuojaavat mekanismit, tunteiden jakaminen työkavereiden ja esimiehen kesken sekä työnohjaus. Tutkielma vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia tunteiden rikkaudesta ja niiden kuormittavuudesta lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkielman perusteella positiivisen ylläpitämisellä, negatiivisten tunteiden käsittelyllä ja tunnetaitojen kehittämisellä voidaan nähdä olevan suuri merkitys sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä. Sosiaalityön asiantuntijuuden ja asiakkaiden näkökulmasta tärkeitä ovat ne tavat, joilla vuorovaikutuksessa nouseviin tunteisiin reagoidaan. Tutkimustulokset kuvaavat tutkimukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden yksilökohtaisia tapoja tunnistaa, kohdata ja käsitellä tunteita, eivätkä näin ole yleistettävissä laajempiin tuloksiin. Sosiaalityöntekijöiden kirjoitukset ovat kuiten-kin sinällään arvokkaita kuvauksia heidän tavoistaan toimia vaativassa tunnetyössä, vahvistaen näin joidenkin aikaisempien tutkimusten tuloksia tunteiden merkityksestä osana työskentelyä, tunteiden kuormittavuudesta ja merkityksestä sosiaalityöntekijöiden hyvinvoinnille